Implanttirekisterin uusi käyttöliittymä ENDOnet valmis käyttöön

Implanttirekisterin monivuotinen kehitystyö THL:n ja suomalaisten ortopedien yhteistyönä on edennyt vaiheeseen, jossa implanttirekisterin uusi interaktiivinen käyttöliittymä, ENDOnet, on valmistumassa. Uuden käyttöliittymän avulla pystytään tekonivelleikkauksista koottuja rekisteritietoja hyödyntämään nopeammin leikkauksiin liittyvässä päätöksenteossa.

Vuonna 2013 Suomessa tehtiin 10 672 lonkan tekonivelleikkausta ja 11 433 polven tekonivelleikkausta. Uusintaleikkauksina tehtiin 1 777 lonkan ja 860 polven tekonivelleikkausta. Lonkkaproteeseja jouduttiin siis uusimaan huomattavasti useammin kuin polviproteeseja. Uusintaleikkaukset ovat huomattava ongelma sekä potilaille että heitä hoitaville yksiköille. Muun muassa tähän ongelmaan on haluttu etsiä ratkaisua kehittämällä valtakunnallista implanttirekisteriä.

Mikä on Implanttirekisteri?

Implanttirekisteri perustettiin vuonna 1980 ortopedien aloitteesta tuottamaan tietoa tekonivelistä proteesileikkausten määrän kasvaessa. Suomea vanhemmat kansalliset tekonivelrekisterit löytyvät Ruotsista.

Vuonna 1993 Implanttirekisteri siirtyi Lääkelaitoksen alaisuuteen. Rekisterituloksia julkaistiin systemaattisesti vuosikirjoissa. Vuonna 2009 Implanttirekisteri siirtyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alaisuuteen. THL on julkaissut vuosittain kuvailevaa dataa tekonivelleikkauksiin liittyen. Nämä vuosikirja-tyyppiset julkaisut ovat nähtävillä THL:n nettisivuilla

Miksi rekisteri kaipasi uusintaa?

Jo vuosien ajan oli selvää, että Implanttirekisterin tietosisältö oli vanhentunut ja tieto tuli sen käyttäjille liian hitaasti. Rekisterillä ei näin ollen ollut ohjaavaa, proteesivalintoihin ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ilmaantui myös uusia kliinisiä ongelmia, kuten proteesien metallisten liukupintojen metallihierrekomplikaatiot. Lisääntyvien uusintaleikkausten syitä ja leikkausmääriä ei pystytty vanhentuneen rekisterin keinoin arvioimaan.

Implanttirekisteristä ei julkaistu kymmeneen vuoteen mallikohtaisia pysyvyystuloksia. Suomessa saattoi siten ottaa käyttöön minkä tahansa uuden proteesimallin, ilman että uuden implantin pysyvyystuloksia systemaattisesti raportoitiin. Mallikohtaisia pysyvyystuloksia julkaistiin kymmenen vuoden ajan ortopeditutkijoiden toimesta pelkästään vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa. Vertaisarvioidut julkaisut yksinään ovat liian hidas ja tehoton tapa tuottaa tietoa tekonivelkirurgian ongelmista. Satojen eri implanttien pysyvyystuloksia on jo lähtökohtaisestikin mahdotonta arvioida pelkästään tiedejulkaisujen keinoin.

Informaatioteknologian kehittyessä samaan aikaan eksponentiaalisesti, oli selvää että mallikohtaisia pysyvyystuloksia pitää Suomessa pystyä julkaisemaan myös internetissä avoimena datana. Näin on menetelty jo useita vuosia esimerkiksi Ruotsissa, Englannissa ja Australiassa.

Uudistuksen asiantuntijaryhmä ja rahoittajat sekä rekisterinpitäjä

Suomen Artroplastiayhdistys teki 2012 aloitteen THL:lle Implanttirekisterin tietosisällön uudistamisesta, implanttitietojen sähköisen keruun laajentamisesta koko maahan, sekä automaattisesta nettiraportoinnista. Perustettiin Implanttirekisterin asiantuntijaryhmä (Finnish Arthroplasty Register Advisory Board), jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi dosentti Ville Remes ja hänen jälkeensä dosentti Keijo Mäkelä. Asiantuntijaryhmään kuuluu ortopediedustaja jokaisesta yliopistosairaanhoitopiiristä sekä edustajat THL:sta, Valvirasta, sekä BCB Medicalista. BCB Medical on ollut edelläkävijä tekonivelmallien viivakoodien luentaan perustuvassa tiedonkeruussa.

Asiantuntijaryhmä laati Implanttirekisterin tietosisältöuudistuksen, sähköisen kattavan tiedonkeruun sekä nettiraportointisovelluksen (ENDOnet) kommentteineen. Teknisestä toteutuksesta on vastannut erityisasiantuntija Jaason Haapakoski THL:stä. Ortopediammattikunta on toiminut asiassa vapaaehtoispohjalta. Kirurgisen ytimen (uusintaleikkaukset) nettiraportoinnin järjestäminen on yhteiskunnalle edullista, ja potilaalle toivottavaa.

Implanttirekisterin rekisterinpitäjä ja rahoittaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rekisteriuudistusta ja raportointisovellusta on ollut mukana rahoittamassa myös Nordic Arthroplasty Register Association (NARA) ja NordForsk.

Uusi käyttöliittymä ja rekisterin nykytilanne

Implanttirekisterin lonkka- ja polviproteesien tietosisältö on nyt uudistettu vastaamaan nykypäivän tekonivelkirurgian tarpeita. Esimerkiksi lonkan tekonivelten liukupintamateriaali on nykyään olennainen osa rekisteritietoa. Uuteen tietosisältöön kuuluu nykyään muun muassa myös potilaan BMI (body mass index), ASA-luokka ja tieto siitä onko leikkauksessa ollut mukana assistentti, tai onko leikkaaja ollut erikoislääkäri tai erikoistuva lääkäri. Uuden tietosisällön mukaiset implantti- ja leikkaustiedot ovat siirtyneet rekisteriin sähköisesti koko maassa 19.5.2014 alkaen.

Maassamme yleisimmin käytettyjen tekonivelmallien pysyvyystulokset julkaistaan Kaplan-Meier-estimaatteina. Tämä menetelmä on käytössä myös muun muassa Ruotsissa, Englannissa ja Australiassa. Pyrkimyksenä on havaita huonot proteesimallit mahdollisimman aikaisin, jotta ylimääräisiltä uusintaleikkauksilta vältyttäisiin.

On tärkeää, että tiedot ovat helposti ja nopeasti saatavilla niin lääkäreille, sairaanhoitajille, potilaille, päätöksentekijöille kuin valmistajillekin. Raportointikäyttöliittymän eli ENDOnetin tiedot on tarkoitettu aktiiviseen käyttöön, ohjaamaan arjen kirurgista päätöksentekoa ja tekonivelhankintoja. Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin aina ottaa huomioon, että implanttien pysyvyydet ovat vakioimattomia esimerkiksi iän ja sukupuolen suhteen. Myös muita sekoittavia tekijöitä on runsaasti.

Tärkeää tietoa uusintaleikkauksista

ENDOnet tarjoaa havainnollisessa muodossa tietoa muun muassa uusintaleikkauksista ja niiden taustoista. Proteesikohtaisilla pysyvyystuloksilla on tärkeä merkitys käytännön leikkaustoiminnan kehittämisessä.

Sairaalakohtaiset uusintaleikkausluvut ovat saatavilla nettisivuilla alkuvuodesta 2016. Kirurgikohtaisetkin uusintaleikkausmäärät on 19.5.2014 alkaen rekisteröity, mutta niiden raportointi tapahtunee jatkossa muutoin. Myös lonkkaproteesien liukupintatiedot saadaan mukaan vasta alkuvuodesta 2016.

Sairaalakohtaiset erot uusintaleikkausten määrässä ovat suuria. Implantin pysyvyyteen saattaa vaikuttaa paljonkin, jos se on ollut käytössä etenkin niissä sairaaloissa, joissa uusintaleikkausten tarve on muutenkin suuri.

  • Uskomme, että uusintaleikkausten implanttikohtainen avoin raportointi parantaa jatkossa merkittävästi maamme tekonivelkirurgian laatua. Kun sairaalakohtaiset tulokset saadaan julkisuuteen alkuvuodesta 2016, ne vaikuttavat varmasti myös potilaan vapaaseen hoitopaikan valintaan, arvioi Implanttirekisterin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, dosentti Keijo Mäkelä Tyksistä.

Tulevaisuus

Olkapääproteesien sähköistä tiedonkeruuta ja tietosisältöä kehittää parhaillaan olkapääkirurgeista koottu asiantuntijaryhmä. Olka-, kyynärpää-, nilkka- ja ranneproteesien ilmoittaminen jatkuu toistaiseksi paperi-ilmoituksin vanhan tietosisällön mukaisesti.

Myös tietoa murtuma-, selkä-, ja tähystyskirurgiasta kannattaisi maassamme kerätä sähköisesti samaan tietokantaan. Esimerkiksi tieto lonkkamurtumapotilaan leikkauksista (ruuvaus, naulaus, puoliproteesi, kokoproteesi) samassa rekisterissä leikkaus- ja uusintaleikkauspäivineen tuottaisi automaattisesti, ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuisella tavalla, tietoa eri hoitomenetelmien tehosta. Yhdistettynä potilaan itse raportoimiin tyytyväisyysmittareihin (patient reported outcome measures) olisi tällaisessa rekisterissä kirurgista tietoa saatavilla parhaimmillaan reaaliaikaisesti.

Lonkka- ja polviproteesien alustavia implanttikohtaisia tuloksia esiteltiin ortopedikunnalle ja medialle Ortopedian ja traumatologian päivillä Helsingissä 27.11.2015.

Implanttirekisteri löytyy osoitteesta https://www.thl.fi/far

Lisätiedot: Implanttirekisterin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja: Dosentti, osastonylilääkäri, Tyksin tekonivelkirurgian vastuulääkäri Keijo Mäkelä
Sposti: keijo.makela (at) tyks.fi